torstai 25. kesäkuuta 2015

Lontoo kutsuu / London calling

Tänään on se päivä. Heräsin V:n luona jo yhdeksän aikaan ilman kelloa, koska luulin nukkuneeni liian pitkään. V nukkui vielä, mutta hän heräsi saattamaan minut metrolle. Hän oli myös tehnyt minulle lahjaksi hienon pussukan passia varten. Meinasin alkaa itkemisen, mutta onneksi sain pidettyä kyyneleet kurissa.




Kampissa kävin ostamassa minigrip-pusseja, jotta saisin pakattua nesteet matkustamoa varten ja sitten itselleni aamupalaksi sämpylän ja pienen mehun. Päästyäni "kotiin" viimeistelin pakkaamisen, vein tavaroita roskiin, pesin lattiat, kävin pikaisesti suihkussa ja sitten M tulikin jo luokseni, josta lähdimme kohti rautatieasemaa, jossa C oli jo odottamassa. Latasin viisi euroa matkakortille ja sitten menimme odottamaan bussia numero 620, jonka pääränmää on Helsinki-Vantaan lentoasema. Siellä asiat sujuivat helposti, checkasin itseni sisään, laitoin kahteen matkalaukkuun tarrat ja vien bag drop alueelle. Ennen sitä viemistä ystäväni antoivat minulle pussillisen suomalaisia karkkeja, että ne auttavat pahimpaan koti-ikävään.


My old home.

Goodbye dear room.


T ilmoitti olevansa Starbucksin luona ja A ilmoitti tulevansa sinne hetken kuluttua. Siellä söimme ruokaa ja juorusimme. Istuimme ulkona ja pääsimme "nauttimaan" Suomen mahtavasta säästä, koko päivän ajan vuorotellen aurinko paistanut ja sitten satanut vettä. Pitäähän minun tottua vesisateeseen, kun kerta muutan Britteihin. Myöhemmin siirryimme yläkertaan, jossa jatkoimme juoruamisesta ennen kuin siirryimme jonottamaan turvatarkastukseen pääsyä. Mitä lähemmäs tulimme, sitä enemmän oli kyynelsilmiä paikalla. Ilman A:ata en olisi alkanut itkemään ja lopulta me kaikki itkimme siellä, mutta onneksi C:llä oli nenäliinoja. Pian he lähtivät ja minä jäin jonottamaan turvatarkastusta ja kun se oli ohi ja olin valmis, niin tarkistin mitä lentotaulu sanoi minun lentoni tilanteesta. Siinä luki jo, että pitäisi mennä passin tarkastuksen läpi, joten suuntasin sinne. Siitäkin selviydyttyäni päätin soittaa siskolleni A:lle ja juoruilla hänen kanssaan pienen hetken. Puhuimme siihen asti, että Boarding alkoi.




Lento ei ollut kokonaan täynnä, minun viereinen paikkani oli tyhjä ja muutenkin lento meni erittäin nopeasti. Koneessa ei tällä kertaa toiminut wifi, mutta ei se minua haitannut. Kirjoittelin puhelimeni avulla blogikirjoituksia, että en unohda kaikkea ihan hirveän nopeasti. Oli myös hauskaa katsella ikkunasta ulos, kun välillä näkyi muita maita, veikkaisin ainakin nähneeni Ruotsin, Norjan ja Ranskan. Kun lentoa oli jäljellä enää n. 25 minuuttia, aloin enemmän seuraamaan maisemia. Ilmasta katsottuna oli erittäin kaunista. Pian alkoikin laskeutuminen ja sitten alkoikin jo innostus nousta esiin. Lentokoneesta poistuminen ja matkalaukkujen saaminen ei kestänyt kauaa, mutta jouduin odottamaan yli tunnin Gatwickin lentokentällä, koska yksi vuoro oli peruttu. Ei yhtään kivaa. Vihdoin ja viimein juna tuli ja pääsin matkaamaan kohti Readingiä. Minulla jopa kävi tuuri ja oli hyvä sää kun saavuin. Ei yhtään pilviä ja aurinko paistoi. Matka meni nopeasti, kesti vain sen 1h20min. Perillä alkoi sitten taksin metsästys, joka onnekseni löytyi nopeasti ja matka kesti alle 10min ja maksoi 6 puntaa. Vuokranantajani oli sanonut, että joku olisi kotona, kun saavun paikan päälle ja onnekseni siellä oli kaksi tulevaa kämppistäni. Vuokranantajani ei kyllä ollut kertonut heille minun saapumisestani, mutta onneksi kaikki asiat hoituivat hyvin. 




Asun asuntomme ylimmässä kerroksessa eli kahdet rappuset minulla kiivettävänä monta kertaa päivässä. Huone on minusta kiva, mutta tähään asti on tuntunut erittäin kuumalta, joten ensimmäisen yön nukuin ikkuna auki. Ennen nukkumaan menoa kävin vielä kaupassa ostamassa minulle ilta- ja aamupalaa, jotta seuraava päivä lähtisi erittäin hyvin käyntiin. Läheltä onneksi löytyy Tesco, joka on auki 24/7 eli kävi tuuri. Syötyäni pesin hampaat ja päätin kokeilla saanko yhdistettyä laajakaistaan ja onneksi sain. Kerron perheelle ja ystäville, että olen turvallisesti perillä ja sitten painuin nukkumaan. 




Today is the day. I woke already around 9, because I thought I had slept for too long. V was still sleeping, but I woke her up and she walked with me to the metro station. She had also made me a little bag for my passport and when she gave it me, I almost started crying, but luckily not. 

When in Kamppi, I stopped to buy some ziplock bags for the liquids in the plane and some breakfast for me. Then I arrived home and there were so many things to be done.  I had to do some re-packing, throwing stuff away, cleaned the apartment, took a shower and then M was already there and we started towards the Central Railway Station, where C was waiting for us. I had to put some money on my travel card, because there was only 0,10cents. The bus that we took was 620 and it was full of people. The whole airport was full of people, it felt like everybody was flying on Wednesday. At the airport I checked myself in, dropped the bags at baggage drop and then we went to Starbuck to have something to eat. T was there waiting and A came soon after. The weather was not so good, sunny, raining, sunny, raining, sunny.. Around 15:35 we went to queue for the security and then we had dry eyes, but not for long. The closer we were, more teary eyes we had. I would have made it without crying, but then I saw that A was really crying and I lost it and soon everybody else started crying too. Soon they left and I felt sad, but I know that we'll keep contact so no worries. The security check and the passport control went fast and then I started walking already towards the gate 37A. I decided to call my sister before boarding the plane and catch up a little before it's too expensive to call her. That is also a thing that I'm going to miss. We used to talk quite many times, sometimes every second night. 


View from my window


But soon the boarding started and it went really fast and we left the airport on time. The flight was not booked full and the seat next to me was empty, that was a nice thing, especially because it was warm in the airplane. Time went fast, I wrote my texts for the blog and just looked at the scenery, sometimes I even saw some land, maybe Sweden, Norway and France before we came closer to UK. It was really pretty and soon we started already to land. Everything went well until the train, I had to wait over an hour for the next train, but finally it came and my journey continued. It took almost hour and a half from Gatwick airport to Reading train station but it was okay. I just concentrated on the scenery. When in Reading, I took a taxi home, hoped that somebody would be there and there was two of my roommates, they helped me carry my bags and then I went to buy something for breakfast. 


Another view on my window


After eating a small snack, I connected to the wifi, chatted with family and friends and then fell asleep. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti